Sähköauton hankinnan jälkeen ensimmäinen käytännön kysymys liittyy lähes poikkeuksetta lataamiseen. Monen suomalaisen kodin tai taloyhtiön pihalla on jo valmiina perinteinen autonlämmitystolppa. Sähköauton latausaseman asentaminen tolppaan on taloudellisesti järkevä ratkaisu, sillä olemassa oleva kaapelointi ja tolpan runko tarjoavat valmiin pohjan latauspisteelle.

Kun hyödynnetään valmista tolppaa ja sen maakaapeleita, säästetään huomattavia summia pihan asfaltointi-, kaivu- ja maanrakennustöissä. Latausaseman asentaminen tolppaan on suoraviivainen toimenpide, kunhan sähköturvallisuusmääräykset huomioidaan huolellisesti. Seuraavaksi tarkastellaan keskeisiä seikkoja, joiden avulla perinteinen lämmitystolppa muutetaan turvalliseksi ja tehokkaaksi sähköauton latauspisteeksi.

Monesti herää ajatus, että sähköautoa voisi ladata suoraan lämmitystolpan tavallisesta pistorasiasta eli niin sanotusta suko-pistorasiasta. Turvallisuusviranomaisten, kuten Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes), ohjeistukset kuitenkin painottavat, ettei tavallista kotitalouspistorasiaa ole suunniteltu kestämään pitkäkestoista ja korkeaa sähkökuormitusta.

Kun sähköautoa ladataan tuntikausia suurella virralla, tavallisen pistorasian liitokset ja sisäiset osat kuumenevat huomattavasti. Jatkuva lämpökuormitus lisää sähkölaitteiston vaurioitumisen ja tulipalon riskiä. Lisäksi perinteisissä lämmitystolpissa on usein mekaaninen kahden tunnin ajastinkello, joka katkaisee virran automaattisesti. Kahdessa tunnissa sähköauton akkuun ei ehdi siirtyä riittävästi energiaa käytännön tarpeisiin.

Asennusprosessi alkaa aina sähköalan ammattilaisen suorittamalla alkukartoituksella. Sähköasentaja tarkistaa olemassa olevien kaapeleiden kunnon, paksuuden ja pääsulakkeiden koon. Tyypillisessä suomalaisessa omakotitalossa tai taloyhtiössä lämmitystolpilta saatava teho määrittää sen, kuinka tehokas latausasema voidaan asentaa ilman laajempia sähköverkon muutostöitä.

Kun kartoitus on tehty, tolppaan asennetaan erillinen kiinnityslevy tai sovitin, johon itse latauslaite kiinnitetään tukevasti. Voit tutustua tarkemmin tarjolla olevaan laitevalikoimaan ja löytää sopivat ratkaisut osioista asennusjalustat ja tolppasovitteet sekä laajemmin asennettavat latausasemat.

Muutostyön aikana huomioidaan seuraavat keskeiset vaiheet:

• Kaapeloinnin ja sulakkeiden tarkistus: Asentaja varmistaa, että olemassa oleva syöttökaapeli kestää halutun lataustehon. Usein lämmityskaapelit sallivat vähintään 1-vaiheisen 16 ampeerin (3,7 kW) latauksen, mikä riittää loistavasti yön yli tapahtuvaan lataamiseen, jolloin auto on valmiina aamulla.
• Lataustehon valinta ja rajoittaminen: Latauslaitteen teho säädetään asennusvaiheessa vastaamaan tarkasti kiinteistön sähköverkon kantokykyä. Tämä varmistaa sähköjärjestelmän vakaan toiminnan kuormitushuipuissa.
• Kuormanhallinnan käyttöönotto: Älykäs kuormanhallinta jakaa vapaana olevan sähkötehon turvallisesti siten, että pääsulakkeet eivät ylikuormitu. Kun kiinteistössä käytetään muita suuria sähkölaitteita, kuten sähkökiuasta tai uunia, kuormanhallinta laskee lataustehoa automaattisesti ja palauttaa sen ennalleen kulutuksen tasaannuttua.
• Säänkestävyyden varmistaminen: Ulkoasennuksessa käytetään laitteita, joilla on korkea suojaluokitus (kuten IP54 tai IP65). Korkea IP-luokka takaa, että latausasema kestää Suomen ankarat vesisateet, lumipyryt sekä pakkaset vaurioitumatta ja toimii luotettavasti vuodenajasta riippumatta.

Asennuksen valmistuttua sähköasentaja suorittaa lakisääteisen käyttöönottotarkastuksen ja mittaukset. Saat työstä pöytäkirjan, joka todistaa asennuksen olevan turvallinen ja määräysten mukainen. Ammattilaisen tekemä asennus takaa, että järjestelmä toimii luotettavasti pitkälle tulevaisuuteen.

Sähköauton latausaseman asentaminen valmiiseen lämmitystolppaan koostuu itse latauslaitteen hankinnasta sekä sähköasentajan tekemästä asennustyöstä. Koska olemassa olevaa maakaapelointia voidaan hyödyntää eikä pihan asfalttia tarvitse avata, asennustapa tuo huomattavia säästöjä verrattuna kokonaan uuden latausinfrastruktuurin rakentamiseen.

Tarkastellaan seuraavaksi, mistä kokonaishinta tyypillisesti muodostuu:

• Latauslaite: Laadukkaat ja säänkestävät latausasemat maksavat yleensä noin 500–1000 euroa laitteen älyominaisuuksista ja tehosta riippuen. Älykkäät toiminnot, kuten kuormanhallintavalmius ja etäohjaus, voivat nostaa laitteen hintaa, mutta ne tuovat merkittävää säästöä sähkölaskussa pitkällä aikavälillä.
• Asennustyö ja tarvikkeet: Sähköasentajan suorittama asennus, tarvittavat suojalaitteet, kiinnikkeet ja sähkökytkennät maksavat yleensä muutamia satoja euroja. Muista, että yksityishenkilönä voit hyödyntää asennustyön osuudesta kotitalousvähennyksen, mikä alentaa lopullisia kustannuksia huomattavasti.
• Mahdolliset verkon muutostyöt: Joskus vanhan sähköverkon kapasiteetti vaatii pientä päivitystä tai pääsulakkeiden koon muuttamista suuremmaksi. Useimmissa kohteissa olemassa oleva sähköteho kuitenkin riittää mainiosti, kun käytetään älykästä latauksenohjausta.

Sähköalan asiantuntijoiden ja viranomaissuositusten mukaisesti ammattilaisen tekemä asennus varmistaa, että kaikki sähköturvallisuuslain vaatimukset täyttyvät. Samalla varmistetaan, että kiinteistön vakuutusturva säilyy voimassa mahdollisten vikatilanteiden varalta.

Sopivaa laitetta valittaessa on hyödyllistä pohtia päivittäisiä ajomääriä sekä ajoneuvon latausominaisuuksia. Lähes kaikki nykyaikaiset sähköautot ja ladattavat hybridit käyttävät Euroopassa standardoitua Type 2 -latausliitintä. Tämä liitin lukittuu latauksen ajaksi mekaanisesti sekä autoon että latauslaitteeseen, mikä tekee latauksesta turvallista ja estää kaapelin luvattoman irrottamisen.

Voit valita joko kiinteällä kaapelilla varustetun latausasema- tai pistorasiamallisen laitteen, johon kytketään auton oma matkakaapeli. Kiinteä kaapeli on arjessa erittäin vaivaton, sillä sinun ei tarvitse ottaa kaapelia erikseen takakontista joka kerta kotiin palatessasi. Toisaalta pistorasiamalli tarjoaa joustavuutta, jos taloudessa ladataan useita erilaisilla liittimillä varustettuja ajoneuvoja.

Tarkastellaan vielä lataustehoa käytännön tasolla. Esimerkiksi 11 kilowatin (kW) kolmivaihelataus lataa useimpien sähköautojen akun tyhjästä täyteen noin 5–8 tunnissa. Jos tolpan sähkönsyöttö sallii vain yksivaiheisen latauksen, saavutetaan tyypillisesti 3,7 kilowatin teho. Tämäkin riittää erinomaisesti yön yli tapahtuvaan lataukseen, sillä 10 tunnin aikana akkuun ehtii kertyä sähköä noin 150–200 ajokilometrin tarpeisiin.

Yksi tärkeimmistä asioista on kiinteistön kokonaiskuormituksen hallinta. Dynaamisen kuormanhallinnan ansiosta voit käyttää esimerkiksi sähkökiuasta ja uunia samanaikaisesti, kun auto on latauksessa. Järjestelmä tarkkailee kiinteistön sähkönkulutusta reaaliajassa ja säätää lataustehoa automaattisesti kulutushuippujen aikana.

Kun kulutus muualla laskee, järjestelmä palauttaa lataustehon heti takaisin maksimiin. Älykäs ohjaus estää kiinteistön sähköliittymän ylikuormittumisen ja pääsulakkeiden palamisen. Näin vältytään odottamattomilta sähkökatkoilta ja sähköasentajan ylimääräisiltä käynneiltä.